Pelastaako Wolf Track suomalaisen koripallon?

Niille, jotka eivät jaksa lukea koko artikkelia, vastaus on tässä: ei pelasta, sen voivat tehdä vain seurat. Muu maailma, voitte jatkaa lukemista.

Koripalloliiton seurapäivät järjestettiin Olympiastadionin Urheilumuseolla 12.8. Kun toinen liiton virkailija ei suostunut vastaanottamaan ilmoittautumistani ja toinen kertonut väärän paikan, olin kuitenkin tyytyväinen vartin myöhästymiseen. Hyvin lyhyen esittelyn jälkeen varsinaisen tilaisuus alkoi toiminnanjohtajan terveisillä ja vastauksella pariin kysymykseen, mutta pian alkoikin esitys, jota odotin (kirjaimellisesti) kuumeisesti: Wolf Track -pelin esittely.

Wolf Track on Koripalloliiton kenttäpalveluyksikön (seurojen toimintaa ensisijaisesti tukeva yksikkö) viime vuosiin verrattuna euro- ja työmääräisesti suurin projekti. Pelin tavoitteena on saada korista harrastavat lapset innostamaan kaverinsakin kokeilemaan koripalloa. Lisäksi yksikkö oli koonnut tietoa siitä, miten peliä esitellään kouluissa, miten sitä ja oheismateriaaleja voi käyttää markkinointitarkoituksissa sekä miten koulun lajiesittelyjä tehdään.Wolf Track

Ajatus on hyvä ja kaunis, ja mobiilipelin käyttäminen lajin markkinoinnissa on ainakin jotain uutta, joka voi hyvinkin toimia. Emme voi tietää ennen kokeilemista, ja voi olla että peli hyvinkin lyö itsensä läpi. Mutta – kuten tilaisuudessa hyvin korostettiin – pelkkä hyvä markkinointimateriaali ei auta, jos seurat eivät tee mitään. Tai jos tuote ei ole kunnossa. Tai siitä kukaan tiedä. Tai jos se on vaikeata ostaa.

Joitain hyvin tärkeitä asioita olivat jääneet materiaaleissa huomiotta tai olivat mielestäni jopa osittain virheellisiä:

1) Innostamisen merkitystä ei nostettu esille

Koulun lajiesittelyssä (ja harjoitusta aloitettaessa) on kaksi olennaista asiaa: tehdään vain kivoja asioita ja taputetaan, kannustetaan ja heitetään ylävitosia koko ajan. Kivoja asioita ovat korien tekeminen, leikit jne. Jokaisesta onnistumisesta pitää saada palkinto.

2) Harrastus pitää olla myynnissä jo kesällä

Koulujen alkamisesta käynnistyy kiireisin harrastuksenetsimiskausi ja valitettavasti osalla seuroista ei ole edes alakouluryhmissä avattu ilmoittautumista, julkaistu harrastamisaikoja tai tietoa kehen voisi olla yhteydessä. Suora lainaus erään seuran mikrojuniorien sivuilta viime vuonna:

Ilmoittaudu mikrojen ryhmään sähköpostilla xx.xx@yy.fi . Jos saamme 10 ilmoittautunutta, hankimme ryhmään valmentajan ja salivuorot.

Ostaisitko sinä vaikka paikalliselta kuntosalilta ryhmäliikuntaa näillä tiedoilla?

Olen itse pyrkinyt saamaan pienimpien juniorien harrastusajat julki jo ennen kesälomia, sillä tiedän että ensimmäiset ostajat ovat liikkeellä jo ennen juhannusta. Jos aikoja, valmentajaa tai hintaa ei ole tiedossa vielä elokuussakaan, se antaa todella huonon kuvan harrastuksen laadusta.

3) Ostaminen pitää tehdä todella helpoksi

Koulukäynnin palvelupolku

Eräs koulukäynnin palvelupolku

Tuotteistamisessa puhutaan usein palvelupolusta, eli niistä kaikista välivaiheista, jotka edellyttävät tuotteen lopullista käyttämistä tai vastaanottamista. Mitä paremmin nämä välivaiheet nivoutuvat toisiinsa, sitä helpompaa tuotetta on ostaa. Suurimmat puutteet seuroilla palvelupolun suhteen ovat:

  • Markkinoidaan liian vähän ja materiaali on heikkotasoista
  • Kotisivuilta ei heti löydä, miten pääsee toimintaan mukaan
  • Ilmoittautuminen on usean eri sivun ja klikkauksen takana tai muuten tehty hankalaksi
  • Riittävää informaatiota (ajat, hinta, sisältö) harrastuksesta ei löydä
  • Infosivuilta ei pääse helposti ilmoittautumiseen
  • Tutustumisjaksoa ei ole tai se on maksullinen
  • Harrastuksen aika, paikka tai vetäjät vaihtuvat tutustumisjakson jälkeen

 

4) Tuotteen täytyy olla kunnossa

Valitettavasti edelleen tänäkin päivänä näkee seuroja, joissa mikroja valmentavat lukioikäiset tytöt ja pojat tai valmentajat, joiden osaaminen ja kiinnostus on jossain aivan muualla. Kaikella kunnioituksella jokaisen työtä kohtaan, mutta vanhemmat kyllä näkevät kuka osaa ja ketä kiinnostaa. Tutustumisjakson aikana pitää jalostaa lapsen innostusta oppimiseksi ja markkinoida toimintaa aikuiselle. Jälkimmäinen vaatii huomattavasti enemmän kuin ensimmäinen.

Miten sitten toimintaa markkinoidaan? Aiempina vuosina tekemieni kyselyjen pohjalta vanhemmat arvostavat hyviä ryhmänhallintataitoja, toiminnallista ja innostavaa lähestymistapaa koripalloon sekä henkilökohtaista kontaktia lapseen. Tyttökoripallon erityisominaisuus on, että aikuiset tuovat lapsensa koripalloon päämääränään liikunnallisen elämäntavan ja taitojen edistämisen ja sosiaalisen kanssakäymisen luomisen vuoksi. Jos tätä ei pystytä toteuttamaan, harrastus loppuu yleensä viimeistään jouluna.

5) Kilpailemme jäsenistä toisia lajeja vastaan

Tilaisuudessakin korostettiin, että koripallo on monipuolisena pallopelinä myöhäisen erikoistumisen laji, johon pystyy varsin hyvin tulemaan mukaan milloin tahansa alakouluikäisenä, mikä on tietysti aivan totta. Valitettava fakta on, että toiset (myös ne muut myöhäisen erikoistumisen) lajit aloittavat toimintansa jo päiväkoti-ikäisille ja todella monella eka- ja tokaluokkalaisella on jo kaksi harrastusta. Hyvästäkään markkinointimateriaalista tai myynnistä ei ole apua, jos asiakas on jo ostanut toisen myyjän tuotteen.

Toinen vaihtoehto on tarjota lisää vaihtoehtoja ja mahdollistaa useampi harrastus. Hintaluokkavalikoimalla pystyy saamaan isojakin ikäluokkia – olen tästä kirjoittanut jo aikaisemmin. Kiinnostus tosin on ollut aika vähäistä.

 

Yhteenveto

Wolf Track on hyvä lisä seurojen markkinointimateriaaliin. Valitettavasti vain siitäkään ei ole apua, jos myynti sakkaa. Kohtalaisen pienellä satsauksella saataisiin seurat nyt syksyllä oikeasti hankkimaan lisää jäseniä. Kukaan muu ei tee sitä seurojen puolesta: ei Susijengi, Henkka, Petteri tai kukaan Koripalloliitossa.

Herätys, seurat! Nyt olisi viimeistään aika kääriä hihat. Laittakaa nettisivut kuntoon, palkatkaa vaikka yksi hyvä tyyppi esittelemään toimintaa, tehkää koko homma helpoksi ja innostakaa lapsia koripalloon. Ei tämä nyt ihan oikeasti niin vaikeata ole, kun vähän yrittää.

Bookmark the permalink.

Comments are closed