Palloliitto, aluepäälliköt ja hevonpaskabingo

Tiedättekö mitä on hevonpaskabingo? Se on yksinkertaisesti muotoiltuna bingoa hevonpaskasanoilla. Bingolapussa voi olla vaikkapa konsulttikieltä, urheilufysiologian sanastoa tai Palloliiton strategiasanastoa aluepäälliköiden tehtävästä.

Aluepäälliköt jalkauttavat uudessa organisaatiossa strategiaa toiminnaksi. He koordinoivat alueen operatiivista johtoryhmää, alueellisia kehitysryhmiä ja alueparlamentin toimintaa. Aluepäälliköillä on tärkeä rooli alueellisessa vaikuttamisessa. Toimenkuvia täydennetään henkilöiden vahvuuksiin ja osaamiseen perustuvilla alueellisilla tai valtakunnallisilla tehtävillä, kuten esimerkiksi seurakehitystehtävillä.  

 

Alueellinen kehitysryhmä? Alueparlamentti? Alueellinen vaikuttaminen? BINGO!

Älkää ymmärtäkö nyt väärin: seurojen kehittäminen on Palloliiton yksi tärkeimmistä tehtävistä. Ennen kuin mennään tarkemmin muihin tehtäviin, tarkastellaan seurojen kehittämistä.

 

Urheiluseura pähkinänkuoressa

Urheiluseurassa on kolme talousresursseja kuluttavaa yksikköä:

  • hallinto
  • valmennus
  • olosuhteet

Hallinnon tehtävä on järjestää kaksi jälkimmäistä, rekrytoida lisää pelaajia ja järjestää toiminnalle rahoitus, joka koostuu kolmesta eri lähteestä:

  • jäsen- ja toimintamaksut sekä talkootoiminta (ml. turnaukset)
  • yhteiskunnan suora tai subventoitu tuki
  • sponsoritulot

Miten tämä kaikki liittyy seurakehitykseen? Siten, että tässä ovat kaikki kehitettävät asiat! Kaikki unelmat pelaajapoluista, valmennuksen ikäspesifisistä linjauksista tai yhteisestä pelitavasta ovat turhia, jos ne eivät kehitä eli paranna valmennusta. (Ihan sivuhuomautuksena mainitsen, että olosuhteiden kehittäminen on tietysti kaikkein vaikeinta ja siksi niistä onkin aina pulaa.)

 

Lajiliitto ja sen jäsenet

Vaikka sitä ei aina uskoisi, lajiliittokin on yhdistys ja olemassa jäseniään varten. Lajiliitolla olisi oikeasti vain neljä tehtävää, johon sen pitäisi ohjata resursseja:

  1. jäsenseurojen kehittäminen ja auttaminen
  2. maajoukkuetoiminta
  3. kilpailu- ja erotuomaritoiminnan järjestäminen
  4. sidosryhmätoiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Nämä pitäisi tehdä pienimmällä ja tehokkaimmalla mahdollisella hallinnolla. Ei ole mitään syytä, miksi Palloliiton organisaatiossa järjestetään taitokilpailuja, kun niiden sisällöt voisi antaa seuroille – eihän Karuselliturnauksiakaan ole pyörittämässä piirin toimihenkilö. Ei ole mitään syytä palkata aluepäällikköä koordinoimaan operatiivisia johtoryhmiä, kun sen ajan voisi olla kehittämässä seurojen yksiköitä.

Miten aluepäällikön onnistumista edes mitataan? Seurojen kehittämisen mittaaminen on nimittäin helppoa; sen kun kysytään asiakkaalta. Mutta kuka oikein on aluepäällikön asiakas? Aluepäällikön toimenkuva kuulostaa siltä, kuin hänen pitäisi latoa vain strategista läjää paikasta toiseen.

 

Lopuksi

Kyllä, tiedän että yhdistyksessä päätökset siunaa lopulta luottamusjohto, jonka tarkoitus on saada seurojen ääni kuuluviin ja vaikutta. Mutta mitä merkitystä sillä on? Jalkapallo – kuten mikä tahansa muukin laji – on yhtä kuin sen pelaajat, jotka muodostavat joukkueen. Pelaajat tulevat ja kasvavat seuroissa. Valmennustunnit piiri- tai maajoukkueessa verrattuna seuravalmennukseen ovat mitättömät.

Jos jalkapalloa halutaan parantaa, se tehdään ensimmäiseksi seuroissa ja sen jälkeen maajoukkueissa. Kilpatoiminta tukee molempia ja sidosryhmät mahdollistavat koko touhun. Mutta aluepäällikön toimi kuulostaa lähinnä siltä, että pelipassien hinnassa on ensi kaudellekin taas nousupainetta.

Bookmark the permalink.

Comments are closed