Monilajisuutta voidaan edistää avustuksia kohdentamalla

Palloliiton teettämän tutkimuksen mukaan vanhemmat haluavat lastensa harrastukselta jalkapallossa ennen kaikkea edistävän fyysistä ja henkistä terveyttä ja kokemukseni ja teettämieni kyselyjen mukaan myös muissa lajeissa tilanne on sama. Kaikesta huolimatta urheiluseurojen käytännön tavoitteet ja resurssit kohdistuvat ensisijaisesti lyhyen tai pitkän aikavälin kilpailullisen menestyksen maksimoimiseen sekä ammattiurheilijoiden kasvattamiseen.

Vanhemmat toivovat, että jalkapalloilu edistää heidän lastensa fyysistä hyvinvointia. Vasta sen jälkeen tulee kaikki muu: kaverit, sosiaaliset taidot, henkinen hyvinvointi, jalkapallotaitojen oppiminen ja haaveet ammattilaisuudesta.

Lasten urheilun parissa on havaittavissa trendi, jossa halutaan tehostaa yhä varhaisemmassa vaiheessa lasten urheiluharrastusta – riippumatta siitä, onko kyseessä varhaisen vai myöhäisen erikoistumisen laji. Tutkimukset osoittavat, että varhainen päälajin valinta lisää lasten loukkaantumisriskiä, altistaa stressille sekä urheilun aikaiselle lopettamiselle. Lisäksi tutkimuksissa ei ole havaittu merkkejä siitä, että keskittyminen yhteen lajiin aikaisin edistäisi nousemista kansalliselle tai kansainväliselle huipputasolle.

”Some degree of sports specialization is necessary to develop elite-level skill development. However, for most sports, such intense training in a single sport to the exclusion of others should be delayed until late adolescence to optimize success while minimizing injury, psychological stress, and burnout.”

 

Erään valmennettavani äiti tuli harjoitusten lopuksi kertomaan, miksi hänen lapsensa oli ollut viime aikoina ollut allapäin: 11-vuotiaan tytön päälaji oli jalkapallo, jota hän harrasti talvikaudellakin ja saattoi olla, että ei käynyt silloinkaan kaikissa viikon koripalloharjoituksissa, mikä ei luonnollisesti ollut minulle ongelma – harjoittelihan hän riittävästi ja monipuolisesti. Erään kevään tullen valmentaja oli katsonut hänen harjoituspäiväkirjojaan ja sanonut, että hän ei ollut harjoitellut riittävästi mikä oli osoituksena vähäisestä sitoutumisesta, joten seurauksena oli tiputtaminen ykkösryhmästä. Kun tytön äiti vetosi, ettei hänellä ole jäänyt yhtään jalkapalloharjoitusta talvellakaan väliin ja että hän on harjoitellut ylimääräisen ajan koripalloa, sanoi valmentaja maagiset sanat:

”Vain jalkapalloharjoittelu lasketaan harjoitteluksi.”

 

Olen kuullut lukuisia tarinoita mm. jääkiekosta ja jalkapallosta, joissa on lapsia kielletty, esttetty tai häiritty harjoittelemasta muuta kuin omaa päälajiaan joko valmentajan tai seuran valmennuksellisen linjan ohjeistamana. Tyypillinen tapa estää lasta harjoittelemasta muuta liikuntaa on nostaa harjoitusmäärät jo varhain sellaiselle tasolle, ettei muu harjoittelu ole enää mahdollista – taitoluistelussahan 5-vuotiaatkin voivat olla tehoharjoitteluryhmässä, jossa treenataan viisi kertaa viikossa.

Usean lajin samanaikaisesta harrastamisesta sekä päälajin myöhäisestä valinnasta on tutkimustuloksia, joiden mukaan pitkitetty monilajisuus edistää nousua kansainväliselle tasolle. Väitän myös, että monipuolinen liikunta ja urheilu edistää ennen kaikkea terveellistä elämäntapaa pitämällä virikkeitä yllä ja että monipuolisuudella voidaan saavuttaa terveyden osalta pitkäkestoisia ja kauaskantoisia seurauksia.
Paraikaa Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee ratkaisuja ylimääräisestä urheiluseurojen tuesta ja myös Helsingin kaupunki on uudistamassa kaupunginavustusta seuroille.

Mielestäni kaikki tuet tulisi kohdistaa vain ja ainoastaan urheiluseuroille, joissa lapsia ei estetä harrastamasta monipuolisesti ja terveyttä edistävästi, vaan tuetaan jokaisen yksilön liikuntaharrastusta sekä edistetään lasten ja nuorten kokonaisvaltaista terveyttä. Jos yksi- tai teholajin seuralle myönnetään OKM:n seuratukea, niin todennäköisesti se menee harjoittelun tehostamiseen, mikä entisestään tiukentaa otetta yksipuolisuudesta, kun harjoitusmääriä voidaan tuen avulla nostaa. Kaupunginavustukset ovat (olleet) pitkälti volyymiperusteisia, mikä on ihan suoraan valunut tehoharjoitteluun.

Helppo tapa edistää monipuolisuutta on antaa rahaa vain sinne, missä monipuolisuudesta ei rankaista. Tämä on myös urheilun etu.

edit: Katsokaapa myös Mikko Mäntylän ainaennenkin.fi -sivuston loistava artikkeli siitä, miten monipuolisuus edistyisi kakkoslajitarjonnalla.

 

Bookmark the permalink.

Comments are closed