Ego edellä ja pienet perässä

Lyhyt yhteenveto tähän mennessä tapahtuneesta:

1. Aleksi Valavuori ja Jarkko Nieminen sopivat todennäköisesti jonkinlaisesta yhteistyöstä sosiaalisen median tiimoilta. Valavuori perustaa Niemiselle Twitter-tilin ja ilmoittaa (nyt jo poistetussa twiitissä) Niemisen suulla olevansa hänen agenttinsa.

2. Urheilulehden tennisasiantuntija Janne Eerikäinen näkee ristiriidan, haistaa verta ja käy toimittajahain hampailla kiinni melko mehukkaaseen juttuun.

3. Valavuori vetää herneen nenään ja käy vastahyökkäykseen:


4. Janne Eerikäinen kirjoittaa uusimmassa Urheilulehdessä pitkän artikkelin Valavuoresta ja hänen toimintatavoistaan.

Paisutetuilla mielikuvilla muutkin vedonlyöntiaffiliaatit toimivat. Nämä toimijat tuottavat paljolti roskatietoa, jonka informaatioarvo on nolla. Se, että vedonlyöntimies on matkoilla, ei oikeasti kerro luksuselämästä ja urheilumaailman läpikiertämisestä. Se on jatkuvaa paskan kullaksi maalaamista. Etujoukkona Valavuori ja Esko Seppänen ovat tehneet tästä elinkeinon. Suhtautuminen tällaiseen itse paisutettuun julkisuuteen on ollut vielä vaikea käsiteltävä yleisölle. Osa on aina nähnyt läpi, osa pitää tekijämiehinä.

- Janne Eerikäinen, Urheilulehti 13/2015

 

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Ottamatta mitenkään kantaa Valavuoren tekemisistä, saavutuksista tai persoonasta suuntaan tai toiseen, niin arvovallan mattotuomari antoi juntasta pisteet Eerikäiselle, jonka suhtautuminen asiaan on ollut asiapohjaista toimittajan tekemää työtä. Urheilulehden viimeisin juttu on ehkä mauton, mutta en henkilökohtaisesti voinut odottaa mitään muuta kuin vastaiskua Valavuoren twiittien jälkeen. Se parhaiten nauraa, jolla on isoin mediatalo.

Näkee asiassa mitä tahansa elementtejä ja on mitä tahansa mieltä kummankin käytöksestä, niin yksi asia on varmaa: media on Valavuorelle kuin linkkuveitsi katupojalle - sen on parempi olla omassa kuin vastapuolen käsissä. Media, sosiaalinen sekä muut, on hänelle tärkein työkalu, jota vastaan on a) mahdotonta ja b) turhaa lähteä kamppailemaan. Tuloksena on armeija futisforumilaisia ja jatkoaikalaisia vittuilijoita ja ilveilijöitä.

Mutta arvovallasta taisteltiin ja siinä hävittiin. Ego oli tärkein, vaikka taistelua toimittajaa vastaan ei voi voittaa. Viime aikoina Valavuoreen on liitetty niin paljon kaikkea negatiivista, että hän tarvitsisi nyt joukkoviestimiä enemmän kuin ne häntä. Ja nyt ei puhuta 7 päivää -journalismista.

On vaikeampi pyytää anteeksi kuin olla oikeassa. Mutta ikään ei näytä suomalaisen silmissä yhtä hienolta kuin nöyryys: lakki pois päästä, katse alas ja ”jos olisin tiennyt” -juttu iltapäivälehtiin.

Aleksi, jos olet fiksu, pyydät anteeksi. Vaikka olisit mielestäsi oikeassa. Vaikka kuinka koko homma tuntuisi epäreilulta. Vaikka joudut naurunalaiseksi. Sinulla ei ole tässä muuta kuin hävittävää.

Bookmark the permalink.

Comments are closed