Katsaus juniorien SM-koripallouudistukseen

Koripalloliitto on uudistanut junioreiden SM-sarjat perustamalla uudet U15- ja U17-sarjat sekä muokkaamalla karsinnat kokonaan uuteen uskoon. Mitä tämä kaikki oikein tarkoittaa? Laitetaanpa pähkinänkuoressa koko touhu:

  • U14 (eli C-junioreiden) SM-sarja säilyy entisellään eikä siihen tehdä muutoksia
  • U15 (eli nuorempi B) SM-sarja on uusi sarja, joka toimii samalla karsintasarjana U16 SM-sarjaan sekä I divisioonaan.
  • U16 SM-sarjaan ei kaudesta 2019-20 lähtien järjestetä karsintoja syksyisin (I divisioonaan kyllä), muuten sarjat pelataan entisellä tavalla.
  • U17 SM-sarjaan karsitaan keväällä U16 nousukarsinnoilla ja I divisioonaan syksyllä, pelataan ilmeisesti kuten U16 SM-sarjat.
  • U19 karsii ja pelaa edelleen syksyisin samalla tavalla kuin ennenkin.

U15 SM-sarja pelataan luokittelulohkoina lokakuusta joulukuuhun, joita seuraa normaalit pudotuspelit sijoitusotteluineen kahden viikonlopun aikana.

Syksyisin SM-karsinnat pelataan ”kahden tappion” pelitavalla, jossa kahdella tappiolla olet kokonaan ulkona pelistä. Riippuen kaaviokohdasta, viimeinen tappio kertoo missä sarjassa pelaat.

Kevään nousukarsinnoissa I divisioonan kaksi parasta pelaavat SM-sarjan kahta viimeistä vastaan.

 

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella?

Lähtökohtaisesti pidän uudistusta positiivisena, sillä se palkitsee ennen kaikkea pitkäjänteistä työtä. Joukkueiden ei tarvitse alkusyksystä olla maksimaalisessa valmiudessa, jolloin voidaan kohdistaa enemmän aikaa pelaajia kehittävään harjoitteluun. Uusi järjestelmä myös poistaa vanhan systeemin valuvikaa, jossa koko kausi on periaatteessa aina yhden viikonlopun yhdestä ottelusta kiinni. Jo nyt nousukarsinnat ovat osoittaneet, että 1-divisioonan kärkijoukkueet ovat olleet parempia kuin SM-sarjan viimeiset.

Plussaa on myös se, että rekrymarkkinat rauhoittuvat syksyisin, kun SM-sarjapaikat ovat tiedossa jo keväällä. Tämä on ennen kaikkea seurojen etu. Keräilyjoukkuettakaan ei voi kerätä enää U16-vaiheessa: jos seuralla ei ollut joukkuetta U15-sarjassa, voi se pelata SM-sarjaa ensimmäisen kerran U17-ikävaiheessa.

 

Todennäköiset vaikutukset

Veikkaan, että muutos osuu seuraaviin kohtiin:

1. Alueen sarjat heikkenevät
Tätä ennustettiin jo koripallo.comin keskustelussakin. U15 on sarja, joka korvaa B-junioreiden alueellisen I divisioonan niiden pelaajien osalta, jotka eivät ole U16 joukkueen terävintä kärkeä, mutta ovat kantavia voimia U15-joukkueessa. Tytöissä vaikutus tulee olemaan vielä dramaattisempi.

2. Seurasiirrot aikaistuvat voimakkaammin U14-U15 -vaiheeseen
Kun U15-menestys määrittää kahden seuraavan vuoden pelipaikat, pelaajat vaihtavat parempiin joukkueisiin aikaisemmin. Tämän jälkeen seurasiirtomarkkinat rauhoittuvat. Puhtaita rekryjoukkueita nähdään aikaisempaa vähemmän.

3. Menestys polarisoituu
Veikkaan, että lähitulevaisuudessa seurojen menestys tulee vahvasti jakautumaan.

  • ”Kestomenestyjät” pärjäävät entistä paremmin ja ovat uudistuksen voittajia. Niihin tullaan vaihtamaan ympäristöstään jo paljon aikaisemmassa vaiheessa. Näitä ovat mm. Honka, Pyrintö, Ura, Vilpas, KTP, Helmi.
  • ”Pikkuveljet”, eli vaihtelevalla tuloksella valtakunnallisia sarjoja pelanneet seurat ovat tässä nollasummapelissä suurimpia häviäjiä. Ikäluokkien parhaat vaihtavat helpommin menestyjiin, jos SM-sarja omassa joukkueessa rupeaa näyttämään mahdottomalta. Näitä ovat mm. EBT, PuHu, ToPo, BC Nokia.
  • ”Yksinäiset sudet” – seurat joiden lähialueella ei ole yleensä merkittävästi kilpailua, ja jotka kuitenkin melko usein ovat valtakunnallisissa sarjoissa – jatkavat varmaankin entiseen tapaan eikä niiden toimintaan tällä ole vaikutusta. Näitä ovat mm. Kauhajoki, Catz ja Orjy.
  • ”Pikkuseurat”, joilla ei ole yleensä menestystä, jatkavat toimintaansa aika lailla entiseen tapaansa. Pelaajat vaihtavat varmaankin vain entistä aikaisemmin menestyjiin. Näitä ovat mm. Luja-Lukko, KorsKu, Pakilan Visa.

Lopuksi

Kuten sanoin, pidän uudistusta hyvänä. Olisin kuitenkin laajentanut kevään nousukarsintoihin osallistuvia joukkueita. Yksi joukkue voisi pudota suoraan ja kaksi seuraavaa joutua karsintoihin. Kaikkea tämäkään uudistus ei korjaa, ja voi hyvinkin olla että seurasiirtojen määrä tulee kasvamaan.

Alueen sarjat kannattaisi nimetä uudelleen. U19- ja U16-junioreissa kannattaisi nimetä korkein divisioona II divisioonaksi. U17- ja U15-sarjojen perustamisessa en pelaajamäärän pienuudesta johtuen näe mitään järkeä, sillä tasoerot olisivat joukkueiden välillä liian suuria.

Järjestelmää kannattaa kattavasti arvioida vasta kolmen pelatun kauden. Pieniä muutoksia voi tietysti tehdä jo matkalla. Itse odotan jopa pienellä innolla, miten sarjat tulevat lähivuosina kehittymään.

Suomalaisen jalkapallon alemmuuskompleksi

Suomalaisten jalkapallotoimijoiden ja -journalistien tuotoksia sosiaalisessa mediassa on surullista lukea. Jalkapallo kärsii Suomessa selkeästä alemmuuskompleksista. Se on seitsemän veljeksen Eero; pieni ja ärhäkkä, mutta ei vakavasti otettava. Se katraan nuorin, joka kyllä on vikkelä ja äänekäs, mutta jolle kaikki kuitenkin enemmän tai vähemmän salaa nauravat.

Continue reading